Pyhimys - 28.Lokakuuta lyrics
rate meKissan kieli tuntuu korvassa karheelta
ja joskus aamulla tosi voi tuntuu valheelta
sosiaalipornoon voi morkkikses langeta
mut koitan puhuu totta enkä kaunoissani kannella.
Tunti meni nopee, toinen meni nopeemmin noin,
kolmannella herään, viidennel jo operoin.
Ei kukaan huomaa mua ees mikroskoopin avulla
ja kostoks mä en huomaa miestä makaamassa kadulla.
Mä en oo sankari tänään mä oon päivänsankari
tänää mun tuomiot voi olla ankarii
mä oo syntyny tänään
ja ihan varmasti voin olla hyvä ihminen
mut tänään mä en oo parhaani.
Mullon paidan alla napa jonka ympärillä pyörii maailma
jossa mä elän ja sinne se ryömii
se mies kadulta mun mieleen.
Mun päivä menee pieleen, mä en auta sua vaik tukehtuisit kieleen
Muiden talla tuntuu raskaalt
hyvää syntymäpäivää vaan, vitun paska.
Herkän tasapainon turvin paremmasta
voin uneksia sillon joskus harvoin kun jaksan.
Sä oot se mikä tän selän poikkasee,
tää kameli on pystys nyt vaan tuskin huolet voittanee.
Anteeks herra, mut nyt ei taivu auttaa
mä oon kiireessä kotiin parin kapakan kautta
Pyydän anteeks tuhannesti mut nyt en taivu auttaa,
nyt kierrän ongelmat vaan kaukaa.
Pysyminen tolpilla sattuman kauppaa,
mut mä voin laulaa jos se auttaa.
x2
Omatunto huonos kunnossa jo ennestään
mä en oo paha kellekään, onks se tervettä?
Mä jätin auttamat kun muutkin istu perseellään,
se on perseestä mut normaalii pelkästään
Korva kurvis mies kuunteli maata
viel ku tulin baarista olin kaatamal naamat
Se mies on mun naapuri, nyt mun kellot soi,
mut ei tähän aikaan enää ovikellot soit.
Ja kerro pois olis pitäny soittaa se pii paa-auto
mut sori, paha voittaa.
Kuolema on paha ja unisen nätti lapsi
ja mua unettaa just nyt suunnattomasti.
Sä et kykene lyömään, mä myönnän
et se vaikuttaa mut mä synnyin tänä yönä
annan asvalttilakanan sua hellii, mä autan ehkä huomenna
jos pidät noi stellit
Anteeks tuhannesti mut nyt en taivu auttaa,
nyt kierrän ongelmat vaan kaukaa.
Pysyminen tolpilla sattuman kauppaa,
mut mä voin laulaa jos se auttaa.
x2
Aamul pitää taas muistikuvat niputtaa,
mieleen tulee mies, se makaa pitkin pituuttaan.
Väri mun kasvoist pakenenee jalkoihin,
kun nään et meiän taloyhtiö puolteho liputtaa.
Mä putoon selälleen mun muoviparkettiin,
katon kattoon ja siel ne kuvat halveksii mua
mut itsekkyys on ihmisluonnossa
ja näin pahalt tuntuu olla taas vuoden vanhempi
Pyydän anteeks tuhannesti mut nyt en taivu auttaa,
nyt kierrän ongelmat vaan kaukaa.
Pysyminen tolpilla sattuman kauppaa,
mä autan sanojeni kautta
Pyydän anteeks tuhannesti mut en nyt taivu auttaa,
nyt kierrän ongelmat vaan kaukaa.
Pysyminen tolpillaan sattuman kauppaa,
mut mä voin laulaa jos se auttaa.
Ne sanoo et keskiviikonlapsi voi murheita kohdata
mut voin puhuu siit vaan omalta kohdalta
Mä en oo kukaan, nosta kättä tai ees avaa suuta,
mä oon syntyny kaheskaheksas lokakuuta.
