Moonsorrow - Unohduksen Lapsi lyrics

rate me

Katkennut terä kädessäni,

verivana rinnallani.

Vain tyhjä huotra maahan tallattuna

seuraa kun lähden taas.

On vihollinen kaadettu,

voittamaton voitettu.

Veistettyä lihaani pelko jäytää.

Tuo viima hyytävä

nimeäni kuljettaa.

Punainen veri piirtää

merkin maahan routaiseen.

Vuoren rinnettä

huurre kapuaa.

Kuin hetkeään odottaen

laelle kotka vain jää.

Taas vaihtaa tuuli suuntaa,

se vainajia syleilee ja kivet murentaa.

On metsä autio

ja pilvet paenneet.

Katson henki höyryten

kun kaikki hiljalleen jäätyy.

Vain viima hyytävä

nimeäni kuljettaa.

Lopulta tiedän sen

mitä tulin täyttämään.

Vuoren rinnettä

taivas kuristaa.

Pelotta tarkkailee hän

jonka siivet vielä kantavat.

Yksin tuulta vastassa

seisoo orpo taistojen.

Siintää metsä keihäiden

rannassa taivaan punaisen.

Se raivo lailla ukkosen

silpoo rivit nöyrtyvien.

Sudet talosta kuoleman

suovat henkäyksen viimeisen.

Yksin tuulta vastassa

on lapsi tuon teurastuksen.

Ei vanhus sano sanaakaan,

vain haaskalinnut taivaalla tarinansa tuntevat.

Multaan hautaan kappaleet

raudan väsymättömän.

Matkan lopussa ei jäljelle jää mitään.

Vielä viima hyytävä

lauluani kuljettaa.

Merkki routaisessa maassa

aikaan katoaa.

Vuoren rinnettä

huurre kapuaa.

Kuin hetkeään odottaen

laelle kotka vain jää.

Siivet revitty mutta kynnet valmiina

loppunsa kohtaamaan.

Sodan maailmaa

pimeys kuristaa.

Pelotta tarkkailee hän

jonka silmät vielä näkevät.

[English translation:]

[CHILD OF OBLIVION]

A broken sword in my hand,

a trail of blood on my chest.

Just an empty scabbard trampled to the ground

will follow as I leave again.

The enemy has been slain,

the invincible defeated.

A fear is gnawing my rough-hewn flesh.

The icy piercing wind

my name is carried upon.

Blood o' so red, it draws

a mark on the frozen ground.

And rime is climbing

the mountainside.

As if awaiting its time to come

a solitary eagle stays still.

Yet the wind is changing again,

embracing the dead and eroding what is stone.

The woods are silent

and the clouds are gone.

Through the steam of my breath

all I see is turning ice.

Just the icy piercing wind

my name is carried upon.

And then it becomes clear

what part here is mine.

And sky is strangling

the mountainside.

With no fear in his eyes

the one with wings is watching.

Alone against the wind

the battlefield orphan now stands.

The forest of spears is growing

on the red skyshore.

That rage like thunderstorm

tears the humbling lines.

Wolves from the house of death

now grant the final breath.

Alone against the wind

the child of slaughter now stands.

No, the old man speaks no words

and only the vultures may tell his tale.

Into the soil buried

the shards of untiring iron.

At the journey's end nothing is to remain.

Still the icy piercing wind

my name is carried upon.

The mark on the frozen ground

will vanish into time.

And rime is climbing

the mountainside.

As if awaiting its time to come

a solitary eagle stays still.

Wings they are torn but claws are ready

to face what might be the end.

And dark is strangling

the world of war.

With no fear in his eyes

the one with sight is watching.