Mika & Turkka Mali - Vainaja lyrics

rate me

(Säv. Vladimir Vysotskij, san. Turkka Mali)

Pojan niin urhean viimeinen matka

on ruumisautossa. Vaan yllättäin

tuo hautasaattue matkaa ei jatka,

kun kuullaan ihmisten huutavan näin:

”Kas, kolari tuolla joen toisella puolen,

ruumisauton ja junan!” Melu uskomaton.

Voi ymmärtää kyllä ihmisten huolen,

poika arkussa väsynyt kaikesta on.

Surevat surevat kaipuuta vailla.

Ei hoilaa messujaan ees’ pappikaan.

Trumpetit vaikenee kuoleman lailla.

Vainaja kuuntelee ablodejaan.

Hienoimmat ihmiset suudelman antaa,

sylkien inhosta, näytellen vaan.

Ja koko maailma kaapua kantaa.

Ei kuollut syleile ainuttakaan.

Myrsky lyö raivoten nuo pellot lakoon.

Hukuttaa sanatkin surevien

ja väki kauhuissaan ryntää jo pakoon.

Vainaja arkussaan onnellinen.

Elävät ihmiset ovat niin arat.

Pelkäävät sateissa, myrskyissä he.

Entiset ihmiset, vainaja parat

rohkeita ovat toisin kuin me.

Silloinhan ihminen on voiton puolla,

kun oman sinetin, merkkinsä saa.

Turvassa kaikelta voi silloin kuolla,

tammisen arkun kun omistaa.

On aivan sama se oma tai lainaa,

kuolleelle moinen ei merkitse lain.

Se tuskin vaa’assa paljonkaan painaa.

Huoleton elämä on vainajain!

Varjojen maailmassa juhlissa siellä,

väistyneet vaarat on, myös pelotkin.

On hyvin täälläkin sitä en kiellä,

vaan arkun turvassa on paremmin.

Kuulla voin moitteenne: ”Pilkkaako Herran!?”

Päättelyyn teidän vastaisin vaan:

”Kaikki me kuolemme, murrumme kerran,

paitsi nuo vainajat arkuissaan.”

Thanks to M.A.Tikka