(Säv. Luisa Fatello - Marella Cayre, san. Veksi Salmi)

Näin kesäyön haluan
meidän kahden valvovan.
Kun taas uneen vaipuu maa,
tuuli hetken uinahtaa.
Sillä hetki jokainen
on kuin varjo ikuisen.
On vain kuiske sydänten.

Näin kesäyön haluan
meidän kahden valvovan.
Varjot siivin suojaisin
peittää meidät kummankin
kunnes aamu sarastaa,
usva verho aukeaa.
Tuoksuu raikkauttaan maa.

Olla hiljaa, olla kahden.
Päivä nousee, kultaa lahden. 
Ymmärrämme sydäntämme vain.
Näin kesäyön haluan jatkuvan,
näitä hetkiä ja sua mä rakastan.

Näin kesäyön haluan
meidän kahden valvovan.
Kuulla ääntä sydämen,
antaa viedä tunteiden,
kunnes linnut oksillaan
herää jälleen laulamaan
aamunkoittoon nousevaan.

Olla hiljaa, olla kahden.
Päivä nousee, kultaa lahden. 
Ymmärrämme sydäntämme vain.
Näin kesäyön haluan jatkuvan,
näitä hetkiä ja sua mä rakastan.

Näin kesäyön haluan
meidän kahden valvovan.
Kuulla ääntä sydämen,
antaa viedä tunteiden,
kunnes linnut oksillaan
herää jälleen laulamaan
aamunkoittoon nousevaan.

Näin kesäyön haluan
meidän kahden valvovan.
Varjot siivin suojaisin
peittää meidät kummankin
kunnes aamu sarastaa,
usva verho aukeaa.
Tuoksuu raikkauttaan maa.<br />
			     <br />
			     Thanks to M.A.Tikka