Petri Laaksonen - Viimeinen talvi lyrics

rate me

Kun päättyy talvi viimeinen,

hän saapuu halki metsien,

hän päällä tuntureiden seisoo,

ja korret maahan vaipuvat

ja oksat tervehdykseen taipuvat.

Ja niin kuin tulen loimu hän,

käy halki kaiken pimeän.

Jo silmut puhkeavat kukkaan,

ja kaikki laaksot laulavat,

kyyhkyset lentoon nousevat

ja kaikki vuoripurot soivat.

Jo väistyy routa,

yö kyynelten,

ja valo saapuu.

Se valtaa sydämen.

He saavat riemun,

vapauden,

se loistaa kasvoilta

Kristuksen.

Ja kodittomat, hyljätyt

hän juhlasaattoon kutsuu nyt.

He nauravat ja unelmoivat,

ja lapset päänsä nostavat,

kun kielet särjetyt taas soivat.

He esiin käyvät piiloistaan

lyöntien jäljet kasvoillaan,

ja pelko ihmetykseen vaihtuu,

kun hänen jalanjäljissään

noin kaikki syttyy elämään

ja kipu eilisen on poissa.