Juha Vainio - Kaunissaari (versio 1975) lyrics

rate me

(Säv. Reijo Lehtovirta, san. Juha Vainio)

Kaunissaareen johtaa väylä karikkoinen.

Ehkä joskus vielä sinne löytää voinen,

vaikka olinkin mä melkein palleroinen,

kerran sieltä lähtiessäin kulkemaan.

Kerran hyvästit mä saarelleni heitin,

reippaan hymyn taakse kyyneleeni peitin

Voinko koskaan enää kotiin löytää reitin.

Aivan varmaan sen mä muistan ainiaan.

Kaunissaari kaivaten

sua aina muistelen.

Milloin saan mä sulta suukon suolaisen.

Siellä kuinka pitkälle vain katse kantaa,

näkyy merta vaan ja sitten taivaanrantaa.

Nyt jo arvon sille osaisin mä antaa,

koska kulkeissani muuta nähdä sain.

Nähdä sain mä kivikaupungit nuo suuret.

Niiden asuttajat, joilta puuttuu juuret.

Kuullut olen kaikki kirot, katkeruudet.

Siksi saarelleni kaipaan aina vain.

Kaunissaari kaivaten

sua aina muistelen.

Milloin saan mä sulta suukon suolaisen.

Moni nainen mua kutsui hymyhuulin.

Menin mukaan, sitä lämmoksi kun luulin.

Rahat pois, ja jälkeeni vain naurun kuulin.

Silloin saarityttöäni muistelin.

Olen kyllästynyt kivikyliin aivan.

Ne on tienoita vain murheen sekä vaivan.

Heti kun vain näen lähtövalmiin laivan,

kotisaarelleni palaan takaisin.

Kaunissaari kaivaten

sua aina muistelen.

Milloin saan mä sulta suukon suolaisen.

Milloin saan mä sulta suukon suolaisen.

<br />

<br />

Thanks to M.A.Tikka