Juha Vainio - Heiskasen Kanssa Kun Heiluttiin lyrics

rate me

(Säv. & san. Juha Vainio)

Autolautalla hyttini venttiilistä

mä katselen iltaan ja muistelen vaan,

kuinka Heiskasen kanssa Helsingistä

me tulimme Tukholmaan.

Silloin Heiskasen kanssa kun heiluttiin,

oltiin kunnossa riskissä.

Päästiin hommiinkin härrojen hotelliin,

lensi lautaset tiskissä.

Nyt oon yksinäin lähtenyt risteilemään.

Laiva rannassa on, mutta hyttiini jään.

Gamla Stan’in ja Skansen’in tästäkin nään.

Mikä kiire ois’ minnekään.

Tosi kaukana härmästä seikkailemme,

niin Tukholman yössä me tunsimme sen.

Itse olimme pussihousuinemme

myös ihme kait itäinen.

Silloin Heiskasen kanssa kun heiluttiin,

kujat kaikuivat jatsia.

Eikä menty me yhteenkään kortteeriin

ilman nyrkkeilymatsia.

Nyt oon yksinäin lähtenyt risteilemään.

Laiva rannassa on, yhä hyttiini jään.

Katson miljoonakaupunkiin kimmeltävään.

Tuohan tuttu on ennestään.

Lienet valojen takana jossain tuolla

sä Heiskanen muistojas’ hehkuttaen.

Sillä eiväthän koskaan muistot kuolla

voi sellaisen nuoruuden.

Hei-jaa, Heiskanen silloin kun heiluttiin,

oli meininki melkoista.

Sinä jäit, minä lähdin kun vierastin niin

kieltä vaikea selkoista.

Vuotten jälkeen oon lähtenyt risteilemään.

Katson valoja taas, niiden liikkuvan nään.

Lautta lähtee siis takaisin, hyttiini jään.

Mikä minuun lie mennytkään.

Vain sä Heiskanen, vain sinä risteilystäin,

yksin ymmärrät syyn miksi hyttiini jäin.

Sillä sieltä kun katselin kulmille päin,

vielä jäntevät hahmomme näin.

Sinä ymmärrät ystäväin.

<br />

<br />

Thanks to M.A.Tikka