Hanna Ekola - Huomisen Murheet lyrics

rate me

(Säv. Hanna Ekola & Lido Salonen, san. Hanna Ekola)

Voi, miten paljon me toivoimmekaan,

niin paljon toiveita haudata saan.

Voi, kunpa jaksaisin taas rakastaa.

Huomisen murheet ei saa lannistaa.

Vaalenee taivas vai harhaako vaan,

vielä on sumussa maa.

Loittonee pilvet, yön kulkiessaan

vie mukanaan.

Näin meidän tarina kirjoitetaan,

miten se loppuu - en aavistakaan.

Valmis oon vastaani sen ottamaan,

tänään en suostu mä luovuttamaan.

Matkaani katson ja hämmästelen.

Esteitä halunnut en.

Arkeeni eksyin kuin kadottaen

luottamuksen.

Paljon mä menetin liikaakin kai,

osansa maljasta jokainen sai.

Miten mä jaksoin ja mikä mua vei,

varjojen lapset kai luovuta ei.

Matkaani katson ja hämmästelen,

periksi antanut en.

valkoisen helmeni mukana sain

lohdutuksen.

Voi, miten paljon me toivoimmekaan,

niin paljon toiveita haudata saan.

Voi, kunpa jaksaisin taas rakastaa.

Huomisen murheet ei saa lannistaa.

Aurinko laskee, sen mukana maa

saa luvan unohtaa.

Sytytit valon ja rakkauden,

toit huomisen.

Näin meidän tarina kirjoitetaan,

miten se loppuu - en aavistakaan.

Valmis oon vastaani sen ottamaan,

tänään en suostu mä luovuttamaan.

Voi, miten paljon me toivoimmekaan,

niin paljon toiveita haudata saan.

Voi, kunpa jaksaisin taas rakastaa.

Huomisen murheet ei saa lannistaa.

Näin meidän tarina kirjoitetaan,

miten se loppuu - en aavistakaan.

Valmis oon vastaani sen ottamaan,

tänään en suostu mä luovuttamaan.

<br />

<br />

Thanks to M.A.Tikka

Thanks to Maria Lush for correcting these lyrics