Cheek - Jare Henrik Tiihonen lyrics

rate me

[kerto:]

Tarviin rauhaa keskellä kaupunkii

Haluun vaan laulaa rauhassa lauluni

Mä oon mitä oon, en mitä muut olettaa

Tuun sellaisena kuin olen, tai en tuu ollenkaan

(x2)

Voin paljastaa, jos lupaat, ettet kerro kenellekkään

Cheek ei ole supermies, eikä Skywalker edelleenkään

Nöyrästi loskas Jarena kohti kevättä tarvon

kunnes illan stagella rotsi levällään taas on

Kun on paha mieli, miettii, onko tää nyt oikee suunta

mut showt on vedettävä, tekohymy jos ei muuta

Aurinkolasit päähän, niin ne ei voi peilaa sieluu

eikä nähdä silmistä ku mulla meinaa kiehuu

Kaikki tuntee apinan, mut apina ei tunne ketään

Ne tulee tsiigaa sankoin joukoin aina kun se vetää (Liiga!)

Mun elämäs on viihdettä, sirkusapinat tuli laittamaan jengiin liikettä

Kakskakkoset pyörii, Chrysler nielee asfalttia

Nää vuodet piinkovan showmiehen kasvattivat

Ketä meitä muita on, voin nimetä jokaisen

Lahja ja kirous, se on vaan et miten sä otat sen

[kerto]x2

Silti joskus tarviin suojapaikan heikkona hetkenä hetkeks

Aurinkolasit toimii peittona edessä, tehden

vähän tilaa hengittää tässä kaupungin vilinässä

Ihmisten ympäröimän etsin rauhaa mun sisimmästä

Vaik oon harvoin yksin, tuntuu yksinäiselt liian usein

Ne ei nää pintaa syvemmälle vaikka oisin ilman kuteit

Ne ei tunne mun paineita, ei tiedä psyykkeest mitään

Ne ei nää sielua, mut väittävät mun myyneen sitä

Niille tää on leikkii, en oo ihminen vaan pelkkä tuote

pelkät kuoret, ja vaik se loukkaa, en mä kuole

Oma valinta, ei kai pitäs valittaa, vaan

keskittyy kuulee historian siipien havinaa, mut

ajan kanssa turtuu, ja kaikkeen kyllästyy

On vaikee saada kiksei mistään, tai ees yllättyy

Kuulostaa pahalta, kun sen näin kärjistää

Mut siltä se kans tuntuu kun ei meinaa pysyy järjissään

[kerto]x2

Jos jaksat kulkee nää neljä minsaa artistin messissä

niin ei tarvii lukee niit haastiksii lehdistä

Onko nekään usein muuta kun sanahelinää

ei niille toimittajille kaikkee uskalla selittää

Oon vainoharhainen, monesti pettynyt

siks en katso aina silmiin ja olen niin estynyt

Vuori muodostuu ja vahvistuu, mies ahdistuu

Pikkuhiljaa tää norsunluutorni valmistuu

Ja mä istun sielä, yksin siellä päivystän (mä oon täällä)

Jospa joku sattuis kiipee ylös pysyy väijyssä

Tuskinpa vaan, oon kai Narkissoksen sielunveli (mis mun peili on?)

Ne väittää, että panssarilla peitän pienuuteni

En voi sanoo koskaan tyhmii ajatuksii ostaneeni

Rakastan järkee, sä voit kutsuu nuoreks Sokrateeksi

Ja voin juoda myrkyn, jos se on perusteltuu

On kai tässä muutenki jo tarpeeks tullu edustettuu

[kerto]x2

Mä oon mitä oon, en mitä muut olettaa

Tuun sellaisena kuin olen, tai en tule ollenkaan

(x2)