Arja Koriseva - Rannalla lyrics

rate me

Tuo saaren kappeli katsoo

kun rannalle tyttönen käy.

Suru mielen vallata tahtoo,

ei armastaan kuulu, ei näy.

Hän muistaa tuon kesäisen päivän

ja hunnun ja kukkaset nuo.

Luo alttarin kulki hän vierellään mies,

jolle syömmensä kuuluvan ties.

Yön lempeä hämärä katsoi

kun rakkaus täyttyä sai.

Vaan aamu toi arjen

ja maksoi se velkaa kai rakastavain.

Ja valkoinen laivansa ootti

jo rannalla kapteeniaan.

Ei luotaan pois päästänyt armastaan ois,

vaan uskoi: pian palata vois.

Niin hiljaa, niin hiljaa

jäi kaipaamaan suudelmiaan.

Niin hiljaa, niin hiljaa

käy rannalle uneksimaan:

"Jos rakkaani jälleen laiva valkoinen tois,

niin hiljaa, niin hiljaa

jäädä syliini vois."

Mut kohta jo viestiä tuotiin:

Meri ollut on niin armoton.

Tuuli nousi ja pilvihin synkkiin,

loi raivonsa lahjomaton.

Ja mustien aaltojen alle

vei laivan ja kapteenin sen.

Kuin yö, toi se tytölle kylmyyden

sydämen iäks särkynehen.

Niin hiljaa, niin hiljaa

jäi kaipaamaan suudelmiaan.

Niin hiljaa, niin hiljaa

käy rannalle uneksimaan:

"Jos rakkaani jälleen laiva valkoinen tois,

niin hiljaa, niin hiljaa jäädä syliini vois." ....(x2)